Tänään päivällisellä tarjotut kikhernepihvit syntyivät kaappien perukoilta löytyneistä aineksista. Hieman nahistunut porkkana, pieni juustopala ja pakastimessa pitkään majailleet kikherneet päätyivät ruokapöytään pihvien muodossa. Käytin sydämenmuotoista piparkakkumuottia apuna saadakseni tasakokoisia pihvejä. Lopputulos oli kieltämättä suloisen näköinen.


Sydämenmuotoiset kikhernepihvit

400 g keitettyjä kikherneitä
1 pieni porkkana
70 g emmentaljuustoa
1/2 dl seesaminsiemeniä
2 kananmunaa
Mustapippuria
Chilijauhetta
Suolaa

Survo kikherneet rikki. Raasta porkkana ja juusto hienoksi raasteeksi. Lisää seesaminsiemenet sekä porkkana- ja juustoraaste kikherneiden joukkoon. Mausta makusi mukaan. Lisää lopuksi kananmunat ja sekoita hyvin. Muotoile piparkakkumuotin avulla pihvejä leivinpaperilla vuoratulle pellille. Paista pihvejä 20 minuuttia 200 asteessa.

Jälkiruoaksi nautimme gluteenitonta suklaapiirakkaa, jota emme olleet syöneet pitkään aikaan, sillä sen ohje oli kadoksissa. Tämä piirakka on helppo tehdä myös lasten kanssa, eikä sen valmistamisessa tarvita sähkövatkainta. Tytär auttoi innoissaan ainesten mittaamisessa ja sekoittamisessa. Itse tehty jälkiruoka on Tyttärelle aina mieluinen.

Superhelppo gluteeniton suklaapiirakka

125 g margariinia
1 1/2 dl gluteenitonta jauhoseosta
2 1/2 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
4 rkl kaakaojauhetta
1/2 tl leivinjauhetta
3 kananmunaa

Sulata margariini ja anna jäähtyä. Mittaa kuivat aineet kulhoon ja sekoita. Lisää joukkoon sulatettu margariini ja kananmunat. Sekoita tasaiseksi taikinaksi. Lisää joukkoon halutessasi 1/2 dl mariannerouhetta. Kaada taikina voideltuun piirakkavuokaan. Paista piirakkaa 175 asteessa noin 25 minuuttia.

Halutessasi voit käyttää sokeria ohjeessa ilmoitettua vähemmän. Ohjeen mukaan valmistettu piirakka on todella makeaa.

Hyvää syntymäpäivää minulle! Nautin jo kaksi päivää etukäteen syntymäpäiväni kunniaksi sitruunaleivoksen. Tämä sitruunatartelette oli juuri sopivan pieni ja tarpeeksi sitruunainen. Voisin syödä näitä päivittäin, sillä rakastan sitruunan makua. Toivottavasti tänään syntymäpäivänäni minulla riittää hieman aikaa myös uppoutua Petite Anglaisen ja Himoshoppaajan maailmoihin.

Kylläpäs aika tuntuu kuluvan nopeasti arkirutiineita pyörittäessä. Mies oli reilun viikon verran työmatkalla näin huhtikuun alun kunniaksi. Minulla oli tarkkaan suunniteltu aikataulu Tyttären kanssa kahdestaan vietetyn viikon varalle, jottei tylsistyminen olisi vain päässyt iskemään. Miehen palattua kotiin stressi, väsymys ja turhautuminen laukaisivat migreenikohtauksen, jonka jäljiltä olen keräillyt voimia nyt muutaman päivän ajan.

Tänä aamuna 2-vuotias Tyttäreni kieltäytyi yhteistyöstä kanssani, minkä seuraukseni vietimme todennäköisesti koko viikon kauneimman aamupäivän sisätiloissa. Minua harmittaa, etten päässyt torille ostoksille, mutten jaksa toisaalta rajattomasti taistella pienen kiukkupussin kanssa. "Menepäs sitten yksin torille", huuteli Tytär vielä peittonsa alta kuin kiusallaan. Neitokainen kyllä tietää, etten voi jättää häntä yksin kotiin. Noh, jäipähän Tyttäreltä saamatta välipalavadelmat.

Ajattelen hieman kateellisena Suomessa vietettävää pääsiäisviikonloppua, josta suuri osa suomalaisista saa nauttia. Pyysin Miestä ottamaan tämän päivän vapaaksi töistä, jotta meilläkin olisi pitkä viikonloppu yhdessä. Tänään ei kuulemma sopinut olla töistä poissa, mutta saan pitkän viikonloppuni joskus myöhemmin. Minä olisin vain tarvinnut vapaani juuri nyt! Väsyttää.

Haluaisin olla taitava ja ahkera neuloja, mutta totuus on valitettavasti toinen. Minulla on paljon suunnitelmia, mutta harva neuletyö tulee tehtyä valmiiksi asti. Olen erittäin taitava valitsemaan neulemalleja ja ostamaan lankoja. Minulla on jo useita laatikollisia lankoja sekä Ranskassa että Suomessa. Olen jo tosin luopunut toivosta neuloa itselleni täydellisen villatakin ja päättänyt pysytellä vain lasten neuleissa. Olen kuitenkin saanut valmiiksi vain yhden vauvan neuletakin. Mutta kyllä minä sentään jotain osaan neuloa: Sukkia syntyy jopa yli perheemme tarpeiden.

Viimeisimpänä valmistuneet sukat tulivat Tyttären unkarilaiselle leikkikaverille. Tyttöparka hytisi kylmissään aina talvisina päivinä leikkikentällä. Tytön äiti ei ollut kuullutkaan villasukista, joten tyttö saikin parin sukkia lahjaksi.


Tuikitavalliset villasukat

Lanka: Novita Seitsemän veljestä
Puikot: 3 1/2 mm

Hyvää naistenpäivää!

Kuukauden mittainen loma Suomessa hurahti nopeasti. Vaikka kotiin olikin mukava tulla, Ranskaan palaaminen sen sijaan hieman ärsytti. Junamatka lentokentältä kotiin on aina yhtä raivostuttava. Lapsen kitinä saa muiden matkustajien päät kääntymään alta aikayksikön. Kivapa on sitten olla koko matkan ajan muiden nyrpeiden katseiden kohteena. Täällä minusta aina tuntuu, että lapsen kanssa matkustaessa julkisissa kulkuvälineissä olemme helposti häiriöksi muille ihmisille.

Arkielämä on kyllä muuten pyörähtänyt kivasti käyntiin. Tytär viihtyi tarhassa hyvin pitkästä tauosta huolimatta. Itse olin sen sijaan hieman hukassa ranskan tunnilla, ja jutustelu sujui kangerrellen. Perjantaina ennätin jo tavata ystävääni. Kävimme tyttäriemme kanssa leikkipuistossa ja torilla ostoksilla. Tytär oli innoissaan nähdessään leikkikaverinsa pitkästä aikaa.

Sää oli muuttunut täällä keväisen oloiseksi poissa ollessamme. Odotan jo innolla selvästi lämpimämpiä päiviä. Nyt täytyykin tankata auringonpaistetta, jotta jaksan Suomen räntäsäteet ensi syksynä. Viiden kuukauden päästä asumme jälleen Suomessa.

Tänään oli kaunis talvipäivä: Aurinko paistoi ja ilma oli raikas. Kävimme ystäväni ja hänen tyttärensä kanssa torilla ostamassa kasviksia ja hedelmiä viikonloppua varten. Torireissun jälkeen söimme yhdessä lounasta. Leivoin jo eilen illalla jälkiruoaksi sitruunapiirakkaa, mutta lopputulos ei ollut yhtä houkuttelevan näköinen kuin Marthalla. Lapsukaisille tämä piirakka ei maistunut, joten äidit saivat tällä kertaa herkutella hieman enemmän.


Sitruunapiirakan ohje löytyy täältä.

Eilen minulla oli poikkeuksellisesti vapaapäivä, sillä Tytär oli päiväkodissa ja ranskan tuntini oli peruttu. Kävin tarkastamassa hieman kauempana sijaitsevan kenkäkaupan valikoiman ja tein ruokaostokset samalla reissulla. Himoitsemani talvisaappaat eivät olleet valitettavasti alennuksessa, eikä Tyttärellekään löytynyt söpöjä kenkiä seuraavaksi talveksi. Ruokakaupassa kyllä innostuin taas haalimaan ostoskoriini liikaa erilaisia jogurtteja. Lähiruokakauppamme jogurttivalikoima on suppea, joten muualla asioidessa minuun iskee ostosvimma. Yleensä asia ei ole niin vakava, mutta tällä kertaa Suomen lomamme lähestyy kovaa vauhtia ja jääkaappiin uhkaa jäädä pilaantumaan monta purkkia. Ei kai muu auta kuin korvata ateriansa jogurtilla.


Vaikka täytänkin jääkaappiamme jogurteilla, on minuun toisaalta onneksi iskenyt vimma tyhjentää kuivakaappiamme. Päätin vihdoinkin käyttää kaapissamme jo jonkin aikaa majailleet leipäainekset. Voisiko leivän tekeminen olla helpompaa: Pussin sisältö tyhjennetään kulhoon, kaadetaan vettä päälle ja vaivataan sähkövatkaimelle muutamassa minuutissa taikinaksi. Leipä oli kyllä syötävää, mutta toista kertaa en tätä leipää kyllä tee.


Jotta eiliset keittiöpuuhat eivät olisi olleet aivan liian yksinkertaisia, tein kikhernemureketta Maku-lehden ohjeella. Mureke oli rakenteltaan mukava ja pysyi kasassa hyvin. Tein murekkeen gluteenittomana, joten korvasin kaurahiutaleet tattarihiutaleilla. Tattari maistui läpi hieman liian voimakkaasti, joten mureketta olisi voinut maustaa reippaammin. Mureke on todella täyttävää, eikä kaipaa mielestäni seurakseen muuta kuin salaattia.

Kikhernemurekkeen ohje löytyy täältä.

Syksyllä löysin Cuisine et Vins de France -lehdestä punajuurimille-feuilles'n ohjeen, jossa yhdistyy punajuuri, tuore vuohenjuusto ja hunajakastike. Joulun aikaan kokeilin tätä ruokalajia, mutta tuloksena oli vaappuva punajuuritorni. Maku kuitenkin oli ihana, joten päätin yrittää yhdistää ainekset toisiinsa jollain toisella tapaa. Tänään sitten lounaalla herkuttelimme vuohenjuusto-punajuurileivillä.


Vuohenjuusto-punajuurileivät

6 viipaletta täysjyväleipää
150 g chèvre frais -juustoa
1 iso keitetty punajuuri

2 rkl hunajaa
1 rkl balsamiviinietikkaa
Mustapippuria
Suolaa

Paahda leivät kevyesti. Mausta tuore vuohenjuusto mustapippurilla ja jaa juusto leiville. Kuutioi punajuuri pieniksi kuutioiksi. Aseta punajuurikuutiot leiville. Valmista kastike sekoittamalla hunaja ja balsamiviinietikka. Mausta kastike pippurilla ja suolalla. Valuta kastike leiville.


Ennen joulua ostin madeleinevuoan, jota en kuitenkaan heti ennättänyt kokeilemaan. Eilen illalla leivoin vihdoinkin ensimmäiset madeleineleivokseni. Leivoksien ohjeen löysin Marmiton-sivustolta. Kakkusista tuli kyllä oikein kuohkeita, mutta kaunis simpukan kuoren kuvio ei oikein erottunut leivosten pinnasta.


Appelsiini-sitruunamadeleinet

65 g maissitärkkelysjauhoja (Maizena)
1 tl leivinjauhetta
40 g sokeria
1 tl vaniljasokeria
1 tl appelsiiniaromia
1 sitruunan raastettu kuori
2 kananmunaa
65 g suolatonta voita

Sulata voi ja anna jäähtyä. Erottele kananmunien keltuaiset ja valkuaiset. Lisää keltuaisten joukkoon sokeri, vaniljasokeri, appelsiiniaromia ja sitruunan kuori. Sekoita vispilällä tasaiseksi. Lisää voi keltuaisseokseen. Yhdistä jauhot ja leivinjauhe ja lisää jauhoseos taikinan joukkoon. Vaahdota valkuaiset vaahdoksi ja lisää taikinaan varovasti käännellen. Voitele madeleinevuoka tarvittaessa. Täytä vuoan kolot puolilleen. Paista noin 15 minuuttia 150 asteessa. Annoksesta tulee noin 20 pientä madeleineleivosta.

Löysin suomalaisten nettitelevisioiden tarjonnan vasta reilu puoli vuotta sitten. Sitä ennen aina harmittelin, etten voi katsoa televisiota ilman, että tunnen olevani ranskan kielen tunneilla. Koko syksyn seurasin sisustus- ja kokkiohjelmia. Joulun ajan menuita suunnitellessa mieleeni sitten muistuikin Hullu kokki Piemontessa -ohjelman jakso, jossa esitetyllä ohjeella Mieheni teki joulupäivän päivälliselle paprikalla, purjolla ja erbetellä täytettyä porsaan ulkofileetä. Meidän torilta sai jopa erbetteä, kunhan osasi vain pyytää kasvista nimeltä blette.


Ohje täältä.

En maistanut tätä possurullaa, vaikka olen jokseekin fleksitaristi. Fleksitarismi-termiin törmäsin äskettäin Näkymättömän tytön blogissa. En ole pitkään aikaan voinut kutsua itseäni hyvällä omalla tunnolla lakto-ovovegetaristiksi, sillä silloin tällöin syön kalaa ja siipikarjan lihaa.

Tonnikeiju-projektini on taas päässyt hyvin käyntiin jokseenkin pitkähkön joululoman jälkeen. Joululoma ei onneksi hilannut vaa'an lukemia ylöspäin kuin puolen kilon verran. Nyt tuokin puolisen kiloa on karistettu vyötäröltä, ja suunta näyttää olevan jälleen alaspäin. Makeanhimo hieman kyllä vaivaa. Suomessa ollessa ostin kahvin seuraksi pätkiksen, ja Yhdysvalloissa suosikkini oli myös minttusuklaa. Ranskasta en ole vastaanvanlaista pientä suklaapatukkaa löytänyt. Täällä kaikki karkkipötköt myydään useamman kappaleen pakkauksissa. En oikein luota itseeni sen vertaa, että voisin varastoida kotona makeisia suurempia määriä. Pahimmissa suklaanhimoissa olen kuitenkin harkinnut ostavani kotiin suklaalevyn ja opettelevani kohtuutta syömällä palan tai kaksi kerrallaan, vaikka luulenkin vielä epäonnistuvani tuossa tehtävässä.

Tänään ruokavalioni näytti tältä:

Maustamatonta jogurttia ja hunajamysliä 150 kcal
Pala patonkia, sipaisu margariinia ja paprikaa 75 kcal
Kevyttä briejuustoa 40 kcal

Kasvislasagnea 210 kcal
Kirsikkatomaatteja, rucolaa ja salaatinkastiketta 60 kcal
Viipale briossia ja kahvia 125 kcal

Ruisleipää, sipaisu margariinia ja paprikaa 110 kcal
Kevyttä briejuustoa 60 kcal
Mandariini 30 kcal
Sokeritonta kolajuomaa 0 kcal

Hirssi-kikhernesalaattia 280 kcal
Ruisleipää ja sipaisu margariinia 100 kcal
Vuonankaalia, kirsikkatomaatteja ja salaatinkastiketta 60 kcal

Jogurttia 160 kcal
Mandariini 30 kcal

Yhteensä 1490 kcal

Tämän päivän ruokavalioni Kiloklubi arvottaa kolmella keltaisella ja yhdellä vihreällä pallolla. Eniten ongelmia on rasvojen laadussa, mutta toisaalta herkkujen määrä pysyy suurimmaksi osaksi kohtuullisena.

Tänään aamuni alkoi ihmetellessä ukkoskuuroja. Onneksi lähdin kävelylenkille heti aamiaisen jälkeen sateen tauottua, sillä puolilta päivin satoi jälleen rankasti. Loppupäivä kului lähes kokonaan sisätiloissa kahvia juoden ja lasagnetehdasta pyörittäen. Meillä tehdään lasagnesta aina kaksi versiota: gluteeniton jauhelihalasagne ja vehnäjauhoja sisältävä kasvislasagne. Näin koko perhe on ruokapöydässä tyytyväinen. Lisäksi tein pitkästä aikaa mysliä, jota nautin iltapalalla maustamattoman jogurtin kanssa. Tällä kertaa laitoin mysliin kaura- ja ruishiutaleita sekä isoja ohrahiutaleita. Hunaja antaa mysliin mukavasti makeutta.


Hunajamysli

4 dl hiutaleita mieltymyksen mukaan
1/2 dl auringonkukan siemeniä
60 g kokonaisia hasselpähkinöitä
1/2 dl hunajaa
1/2 dl rypsiöljyä
1 dl rusinoita

Vuoraa uunipelti leivinpaperilla. Mittaa pellille hiutaleet ja auringonkukan siemenet. Murskaa veitsellä hasselpähkinät karkeaksi rouheeksi ja lisää pellille. Lämmitä rypsiöljyä ja hunajaa kattilassa niin kauan, kunnes hunaja on sekoittunut öljyn joukkoon. Kaada hunaja-öljyseos pellille hiutaleiden päälle ja sekoita hyvin. Paahda mysliä 150 asteessa noin puolisen tuntia. Sekoita mysliä paistamisen aikana muutaman kerran.

Vaikka viime viikonloppu kuluikin vain joululomasta ja matkasta toipuessa, sunnuntai-iltapäivänä päätin viimein ryhdistäytyä kotihommienkin parissa. Päivälliselle tein Kinuskikissan ohjeella herkullista valkosipuli-basilikapizzaa linssikeiton kaveriksi. Pizzapohjan tein gluteenittomana, jotta kaikki perheen jäsenet saivat nauttia tästä herkusta. Tätä pizzaa meillä tehdään kyllä toistamiseenkin.



Valkosipuli-basilikapizzan ohje Kinuskikissalta.

Helppo linssikeitto

200 g punaisia linssejä
3 valkosipulin kynttä
1 rkl oliiviöljyä
1 l tomaattimehua
Suolaa
Mustapippuri
Jauhettua chilipaprikaa

Huuhtele linssit. Kuori ja viipaloi valkosipulin kynnet. Kuumenna valkosipuliviipaleita oliiviöljyssä kattilassa, kunnes viipaleet ovat saaneet hieman väriä. Poista valkosipulin kynnet kattilasta. Lisää kattilaan tomaattimehu ja linssit. Anna keiton kiehua hiljakseen noin 20 minuuttia eli kunnes linssit ovat pehmenneet. Soseuta keitto sauvasekoittimella. Ohenna keittoa tarvittaessa vedellä. Mausta keitto makusi mukaan.

Loppiaisen tienoilla piipahdimme Krakovassa neljän päivän ajan. Kyseessä oli Miehen työmatka, jolle minä ja Tytär tällä kertaa lähdimme mukaan. Matka sujui oikein mukavasti. Majoituimme Krakovan vanhassa kaupungissa yliopiston vierasmajassa, josta minun oli helppo tehdä lyhyitä kävelyretkiä kaupungille Tyttären kanssa. Kävimme myös Czartoryski-museossa. Tytär jaksoi hienosti katsella museon kokoelmia 45 minuutin ajan, mutta kun viimein pääsimme museon kuuluisimman taulun kohdalla, iski väsymys. Sain siis tyytyä vain vilkaisemaan Leonardo da Vincin maalausta. Kylmä ilma ajoi meidät kahteen kertaan alennusmyyntiostoksille isoon kauppakeskukseen. Ostosten lomassa nautimme tietenkin myös maitokahvia. Tytär viihtyy kahviloissa erinomaisesti ja verottaa kahvistani aina osansa.

Krakovan vanhaa kaupunkia.

Lauantaina kävin ystäväni kanssa katsastamassa läheisen ostoskeskuksen alennusmyynnit. Halusin erityisesti käydä Du pareil au même -liikkeessä etsimässä Tyttärelle ja ystäväni pian syntyvälle vauvalle vaatteita, mutta saalis jäi pieneksi. Itselleni löysin neuleen ja Miehelle kauluspaidan. Lopuksi päätimme mennä Carrefour-supermarkettiin kiristämään hermojamme muiden viikonloppuostoksiaan tekevien kanssa. Ystäväni lupasi viedä minut autolla kotiin, joten ostin jogurttia ainakin kahden viikon ja kahvia lähes kuukauden tarpeisiin. Lisäksi hamstrasin kahvinmakuista soijajuomaa ja tacokuoria.

Toinen leikkipuistoistamme eilen.

Tänään kävimme Tyttären kanssa leikkipuistossa. Tytär oli ihmeissään, kun lampi oli jäässä, eikä normaalisti lammessa uivia lintuja näkynyt ollenkaan. Koko puistokävelyn ajan Tytär etsikin kadonnutta lokkia, jota ei valitettavasti löytynyt.