Haluaisin olla taitava ja ahkera neuloja, mutta totuus on valitettavasti toinen. Minulla on paljon suunnitelmia, mutta harva neuletyö tulee tehtyä valmiiksi asti. Olen erittäin taitava valitsemaan neulemalleja ja ostamaan lankoja. Minulla on jo useita laatikollisia lankoja sekä Ranskassa että Suomessa. Olen jo tosin luopunut toivosta neuloa itselleni täydellisen villatakin ja päättänyt pysytellä vain lasten neuleissa. Olen kuitenkin saanut valmiiksi vain yhden vauvan neuletakin. Mutta kyllä minä sentään jotain osaan neuloa: Sukkia syntyy jopa yli perheemme tarpeiden.

Viimeisimpänä valmistuneet sukat tulivat Tyttären unkarilaiselle leikkikaverille. Tyttöparka hytisi kylmissään aina talvisina päivinä leikkikentällä. Tytön äiti ei ollut kuullutkaan villasukista, joten tyttö saikin parin sukkia lahjaksi.


Tuikitavalliset villasukat

Lanka: Novita Seitsemän veljestä
Puikot: 3 1/2 mm

Hyvää naistenpäivää!

Kuukauden mittainen loma Suomessa hurahti nopeasti. Vaikka kotiin olikin mukava tulla, Ranskaan palaaminen sen sijaan hieman ärsytti. Junamatka lentokentältä kotiin on aina yhtä raivostuttava. Lapsen kitinä saa muiden matkustajien päät kääntymään alta aikayksikön. Kivapa on sitten olla koko matkan ajan muiden nyrpeiden katseiden kohteena. Täällä minusta aina tuntuu, että lapsen kanssa matkustaessa julkisissa kulkuvälineissä olemme helposti häiriöksi muille ihmisille.

Arkielämä on kyllä muuten pyörähtänyt kivasti käyntiin. Tytär viihtyi tarhassa hyvin pitkästä tauosta huolimatta. Itse olin sen sijaan hieman hukassa ranskan tunnilla, ja jutustelu sujui kangerrellen. Perjantaina ennätin jo tavata ystävääni. Kävimme tyttäriemme kanssa leikkipuistossa ja torilla ostoksilla. Tytär oli innoissaan nähdessään leikkikaverinsa pitkästä aikaa.

Sää oli muuttunut täällä keväisen oloiseksi poissa ollessamme. Odotan jo innolla selvästi lämpimämpiä päiviä. Nyt täytyykin tankata auringonpaistetta, jotta jaksan Suomen räntäsäteet ensi syksynä. Viiden kuukauden päästä asumme jälleen Suomessa.