Aamuni alkoi Tyttären keittämää kahvia juoden. Haasteelliseksi kahvin keiton teki Miehen poissaolo, mutta Tytär selviytyi tehtävästä hyvin lähes ilman apua. Heti herättyään Tytär ilmoitti keittävänsä minulle kahvia ja kipitti keittiöön. Hän palasi kuitenkin samantien takaisin pyytämään minua mukaansa, sillä ei ylettynyt ottamaan keittimen päällä olevia valkoisia kuppeja. Kun kuppiongelmasta oli selvitty, kahvin keitto sujui kuin tanssi ja tuloksena oli oikein kelvollinen espresso. Maitokahvia en kuitenkaan saanut, sillä Tyttäreni ei omien sanojensa mukaan ihan joka aamu halua keittää vaahtokahvia. Lahjaksi sain Tyttären tarhassa askarteleman kaulakorun.

Aamu jatkui ulkoilulla ja kotitöillä. Kävimme ravintolassa lounaalla, sillä halusin välttyä ruoanlaitolta. Kotimatkalla juttelimme ikääntyneen pariskunnan kanssa, joka muisteli omia lapsiaan Tyttäreni ikäisinä. Tytär halusi näyttää pariskunnalle, kuinka lujaa hänen lenkkareillaan pääsee, ja juoksi puolet matkasta kotiin. Päiväunet maittoivatkin sitten hyvin. Iltapäivällä leivoimme pähkinä-kinuskikakun erääseen tapahtumaan. Illalla kävimme vielä naapurissa kakkukahveilla.